Tähti ja risti blogi
✅ Miten Meinbald syntyi? – Kirjoitusprosessin taustat ja inspiraatio
Meinbaldin tarina syntyi päähäni pälkähtäneestä selittämättömästä tarpeesta selvittää, mistä me nykysuomalaiset olemme tulleet ja miten esi-isämme on aikanaan käännytetty kristinuskoon. Ja mistä maahamme tupsahti niin monta kyvykästä sotilasta, että heidän jälkeläisistään syntyi uusi soturiaateli tähän idän ja lännen ikuiseen puskuriin.
Ajatus alkoi kyteä mielessäni nelikymppisenä, kun selvittelin sukujuuriani ja pääsin yllättäen netin sukututkimuspalvelussa kauas 1300-luvulle. Osittain jäljet johtivat aina viikinkiaikaan ja jopa sitä edeltävään muinaisaikaan asti. Opin hyvin nopeasti kuitenkin olemaan luottamatta näihin kaukaisuuteen vieviin sukujohtoihin, sillä 1300-lukua kauemmas ei Suomessa ole kirkonkirjoja tms dokumentaatiota todistamassa esipolviemme olemassaolosta yhtään mitään. Pakkohan heidänkin oli kuitenkin jostakin tänne syntyä, ja niin hyvin omakohtainen kiinnostus tämän esi-isiemme maa-alueen historiaan jäi mieleeni.
Myöhemmin, tarkemmin ottaen noin kolme vuotta sitten, törmäsin kahden eri sukulaismiehen, piispan ja rälssimiehen, sinetteihin, jotka olivat yksi yhteen samanlaisia kuin se, jonka aivan sattumalta löysin Böömissä perustetun ritarikunnan tunnuksesta. Tunnuksessa on tähti ja risti. Tutkittuani tätä mielestäni hyvin outoa yhteensattumaa löysin monta muutakin sattumanvaraiselta vaikuttavaa vinkkiä siitä, että Böömistä on aikanaan ollut paljonkin yhteyksiä Ruotsin silloiseen Itämaahan. Kiinnostuin aiheesta niinkin paljon, että päätin koota kaikki löytämäni palapelin osaset yhteen nähdäkseni, millaista elämä on täällä Euroopan koilliskolkalla 800 vuotta sitten ollut. Paloja löytyi paitsi historiakirjallisuudesta, kronikoista ja annaaleista, mutta myös saagoista, kansantarinoista, arkeologisista ja muinaisuskomusten tutkimuksista. Jouduin kuitenkin hyvin nopeasti toteamaan, että historian lähteet ovat paikoitellen hyvin puutteellisia ja niinpä näitä toistuvia aukkokohtia paikkaamaan tarvittiin jonkin verran mielikuvitusta ja loogista päättelyä.
Millainen matka siitä alkoikaan! Tutustuin kirjoitusprosessin edetessä tarkemmin Meinbaldin aikalaisiin, historiallisiin hahmoihin, jotka elivät hänen kanssaan samaan aikaan täällä. Koska historiallisen hahmon määritelmä on, että hänestä löytyy jotakin kirjoitettua, oli luonnollinen valinta tutkia mitä kronikat kertoivat mm. Ruotsin kuninkaallisista, paavista legaatteineen, saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarista, kirkon ihmisistä ja niin poispäin. Tutustuin kokonaiseen kavalgadiin mitä ihmeellisempiä hahmoja, kuten Agnes Böömiläiseen, Birger Jaarliin, piispoihin, ruotsalaisiin ritareihin ja saksalaisen ritarikunnan maamestareihin. Lähteitä oli koko netti pullollaan, mikä runsauden sarvi onkaan kirjoittajalla, joka päättää kirjoittaa historiasta! Toki ajankuvaa oli hyvä hakea myös esimerkiksi Baltian käännytyksen hyvin tarkasti dokumentoidusta Henrik Lättiläisen Liivinmaan kronikasta.
Luin kyllä matkan varrella historiankirjojen lisäksi myös joitakin historiallisia romaaneja. Aivan huikea mestariteos, jonka haluan tässä mainita, on Asko Sahlbergin Pompeius, ks.goodreads-palvelussa.
Vaikka täydellisyyteen pyrkivä sieluni huutaisi, että minun kuuluisi vieläkin hieroa tekstiä paremmaksi, olen lopputulokseen itse hyvin tyytyväinen. Ensikertalaisena ei vaan voi tietää etukäteen, millainen teoksesta lopulta tulee. Olen erityisen kiitollinen saamastani palautteesta, jonka avulla olen onnistunut parantamaan juonta ja tekemään tekstistä sujuvampaa. Itse todellakin tulee sokeaksi oman tekstinsä virheille, joten ehdottomasti tärkein oppini Meinbaldin tarinan kirjoittamisessa oli, että tekstin luettaminen ammattilaisella kannattaa. Kiitos Markku! Ja niin lopputulos on sitten sellainen, miksi teksti jää, kun siitä on valmis päästämään irti.
Olin kahden vuoden työstämisen jälkeen valmis päästämään irti ja nyt toivon, että kirjani päätyy niiden lukulistoille, jotka arvostavat historiallisia romaaneja ja haluavat lukea, millainen joukko tänne saapuikaan 777 vuotta sitten.